torstai 22. syyskuuta 2016

Havaintoja puutarhasta

Mulle oli taas kertynyt satunnaisia otoksia puutarhasta ja hiukan aikaa kestkin, että keksin miten minä saan ne yhteiseksi kokonaisuudeksi, kunnes keksin;
havaintoja puutarhasta.
 Nro 1
Mun minikoinen metsäpuutarha.

Syyskuun Kotipuutarhalehdessä oli juttua saniaisista, tärkeimmistä kasveista luonto- ja metsäpuutarhoissa, jotka on tämmöiselle ihmiselle joka ei tiedä viihtyykö paremmin puutarhassa vai sittenkin metsässä niin hyvinkin mieluisia.
Mun minikokoinen metsäpuutarha koostuu syyshortensian juurella kotkansiipisaniaisista ja puupökkelöistä jotka on mun lahopuutarha.
Kotkansiipi ei ole oikein nappi valinta tällä tontilla jossa se kärsii helposti kuivuudesta maatyypin takia. Lahopuulla taas tapahtuu mielenkiintoisia asioita ajan kuluessa; lahottajasieniä, sammalia ja muuta. 
 Nro 2
Syysleimut auringon nousun valossa.¨
Syysleimujen kukat on kauneimmillaan aamun pehmeässä valossa tai illan hämyssä, etenkin valkoiset. Kuvan otosta on jo muutama hetki ja nyt kukinta rupeaa olemaan lopuillaan.

Nro 3
Meiltäkin löytyy lainattu näkymä.
Keittiön ikkunasta kerran huomasin oman lainatun näkymäni joka muodostuu terijoensalvan oksien haarojen kehyksestä josta näkyy runsas villiviinikatoksen kulma.
Lainattu näkymä on suomessa yleisesti varmaan melko tuntematon käsite, ainakaan googlen haulla "lainattu näkymä" ei tullut mitään, mutta, kun hakee "borrowed view" ollaan heti asian ytimessä. 

Nro 4
Tarkkaan katsomalla löytää uusia ja kauniita asioita.
Miten tämäkin pisti silmään ihan yhtäkkiä;
keijunmekon lehdet on ihan kauniin sydämen muotoiset, tämmöinen seikka tekee kukasta entistä viehättävämmän.
 Nro 5
Kasvari pesty ennätys aikaisin.

Monesti tämä homma jäännyt hyvinkin lokakuulle, mutta nyt sadonkin tuotto oli jo niin tyssännyt, että siivous päivä oli jo pari viikkoa sitten. Sittemmin siellä on ollut pelakuita, mutta sen verta yöt olleet kylmiä, että ei varmaan kauan nekään enää siellä ole.
Nro 6
Oppisinpa käyttämään papuja paremmin, ne on niin kauniita.
Tämmöisiä syksyn viimeisiä rääppiäisiä pihalta saa vielä haettua.
Ja nuo pavut niitä mulla on ollut vuosia. Ne on niin upean näköisiä ja toivoisin osaavani käyttää paremmin hyödyksi, asiaa tietty auttaisi jos papuruoka ei olisi vain mun ruokaa, meillähän ei niitä muut suostu syömään.

Sellaisia havaintoja tällä kertaa :)


6 kommenttia:

  1. Oi, miten hieno kasvihuone sulla. Kelpaa sellaista siivoskella ;)

    VastaaPoista
  2. Unohdin äsken sanoa myös, että sun blogin nimi on aivan ihana. Houkutteli heti lukemaan kun sen jostain bongasin.

    VastaaPoista
  3. Kauniita havaintoja. Kiinnostava tuo lainattu näkymä, täytyypä tutustua.

    VastaaPoista
  4. Hienoja otoksia! En ole kuullutkaan lainatusta näkymästä, mitä mahtanee tarkoittaa?

    VastaaPoista
  5. Lainattu näkymä näyttää kivalta samoin keijunmekon lehdet.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...