sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Tunti luonnossa

Villikatajan Annukka heitti jo toukuussa minulle 

Minulle on erittäin tärkeää viettää aikaa ulkona; puutarhassa, luonnossa ja metsässä. Viikoittain olisi hyvä päästä oikein kunnolla metsään ja yritän päästä edes pikkuisen ulos liikkumaan päivittäin.
Neljän kuukauden ikäinen koiramme antaa hyvän lisä syyn ulkoiluun, tykkäämme käydä päivittäin edes lähimetsässä.
Tekee hyvää niin ruumiille, kuin sielullekkin.

Tänä kesänä pitemmillä ulkoiluilla on tullut käytyä Kuhmoisissa linnavuorella ja kamiovuoren luolalla. Myöhemmin syksyllä aikomus olisi suunnata päiväksi Ruoveden Siikanevalle.

Tähän haasteeseen valitsin esittelyyn
Synninlukon, jossa on käyty tänä kesä pariin otteeseen.





Tämä paikka on täynnänsä mystiikkaa, siellä voisi kohdata vaikka Mielikin tai Tapion Suomen kansanperinteen taruista.

Olemme kohtalaisen varmoja, että siellä asuu ainakin peikko.
Se on hyvin suuri, kerran löysimme kävelykepin jolla oli pituutta lähemmäs kaksimetriä. Peikko sulautuu ympäristöönsä niin, että se muistuttaa kalliota tai sammalisia, naavaisia puunrunkoja.

Paikallisesti paikalla on omat kertomuksensa; sinne on muinoin ihmiset menneet piiloon pelon aikoina. Tippuipa kerran lähteeseen vasikka, joka nousi pintaan läheisessä Päijänteen järvessä, eli lähdettä pidetään jokseenkin pohjattomana. 

Eräs mies,paikan tuntija,kertoo rautariipuksen pyörivän eri suuntiin rotkon eri puolilla...

Tuolla käyminen on aina vahva kokemus. Se on, kuin toinen maailma;

kalliot on sammaleen peitossa, saniaiset, vanamon varret, naava roikkuvat kivien reunoilla ja puiden rungoilla. Välillä nostat jalkasi maahan kaatuneen rungon yli, kohta mutkitteleva polku kulkee lohkareiden päälle kaatuneen rungon ali.
Kalliossa on arpia ja pojattoman lähteen rannalla todellisuus hämärtyy, taivaan ja maan väli katoaa, kuin metsänpeitossa.  

Haastan luontoon myös:
Elämää Linnapuistossa Anun
Mielen Lumoa Intianmintun

Autuas olo Cherin
ja blogini luotto komentoijalle
Ruusukumpu Irmastiinan

2 kommenttia:

  1. Kiitos Maija haasteesta!
    Olen kyllä niiiiiin huono noihin vastamaan, että ethän pahastu jos nytkin jää vastaamatta....vaikka aihe kyllä on hyvä ja lähellä sydäntä..no katsotaan..:))

    VastaaPoista
  2. Upeita kuvia! Kiitos mukavasta haasteesta otan sen mielelläni vastaan. Mikään ei ole mieltä ylentävämpää kuin luonnossa liikkuminen ja yksityiskohtien tutkiminen.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...