sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Pakinointia puutarhasta :)

Eilen oli oli kyllä letkeä fiilis;
kiva keli, paistetta ja sateetonta.
Istutin kolme norjan angervoa
ja sitten loikoilin aurinkotuolissa
ja päätin juoda lasin valkkaria 
selatessani puutarhakirjoja.
Näin kesälomalla lapset puuhaa 
päivät pitkät kaveriensa kanssa,
joten aikaa on myös itselle.
Inspiraatiota olen saanut niin, kirjoistan, 
kuin televiisiostakin.
Monty Donin Maailman upeimmat puutarhat
on monin tavoin kiintoisa ohjelma ja Monty on aika ihana.
Lainassa on kirja Monet'n Puutarha ja
Taimia Tarhassa, joka tarttui mukaan vain sen takia,
kun pikaselatessa sieltä tarttui Piet Oudolfin 
nimi silmään.
Hän on yksi monista inspiroivista puutarhasuunittelijoista.
Tänä kesänä olenkin oikein vasta tajunut puutarhojen kulttuurillisen ja taiteellisen ulottuvuuden.
Kiehtovuutta löytyy kartanojen
vanhoista puutarhoista, harmoniaa, kultaisia leikkauksia,
lainattuja näkymiä...
Toisaalta olen samaa mieltä Piet Oudolfin kanssa;
että sellainen on aika jäykkää ja hiukan ikävää.
Ryewater nursery Englannissa on taas
ihan toisella tapaa surrealistisen sadunomainen.
No me asumme rintamamiestalossa, 
sen kanssa ei taida oikein istua muodollinen kartanopuurta 
edes minikoossa ja kuinka tarkasti 
pitäisi silloin kaikki hoitaa, eikä siellä olisi
tilaa minun villeyden ja vapauden kaipuulle ja kierrätetylle
"ympäristötaiteelle"
No tässä on omaa värkkäystä; rikkoutuneen lasipikarin jalka 
toimii koristeena ulkona.
Klassisempaa tyyliä löytyy sitten valurautaisesta yrttikyltistä.


Lajitovereita joskus kummastelen tämän puutarhailun tiimoilta; Istuttaessani niitä norjan angervoja, viereisen reviirin lajitoveri tuli paikalle muistuttelemaan, että istutanhan ne niin kauaksi ettei oksat ylety toisen reviirille, toki, toki. 
Teki mieli pahoitella hänelle, että harmillista, kun siellä puolella ei kasva sata vuotiasta tammea, sen oksat saisi tulla meidän reviirille ihan vapaasti.


Lajitoverit usein myös harmittelee, kun kasvit roskaa, 
että olisi parempi kataa kaikki pois. Siksiköhän on niin suosittuja pihat, joista minulle tulee mieleen kivilouhimo tai soramonttu. No ei mene maut ja tavat aina ihan yksiin.



Bongasin tässä hauskan mietelauseen rikkaruohoista, tämän olen jo osittain sisäistänyt :)

“A weed is a plant whose virtues have not yet been discovered.” 
-   Ralph Waldo Emerson 
(kuvissa kasveja oli ylhäältä alas lukien: tähtipelargoni, punakärsämö ja sarvileukoija,unikon nuppu, höyhenheinää orvokkien edessä, papuja lepotuolin edessä ja nimetön akileija)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...