maanantai 6. tammikuuta 2014

Kohti valoa

Toivottavasti...
Joulu meni ja vaihtui vuosi.

Sain muistutuksen siitä, kuinka tärkeää
uni on ihmiselle;
on kamalaa, kun uni ei tule
ja muutenkin kroppa on sekaisin.
Sitä osaa taas arvostaa elämän pieniä
asioita, tavallisia ja arkisia.
Niistä syntyykin vaikeusien kautta 
ylellistä nautintoa.


Harmaisiin päiviin
hain jo piristystä kukkakaupasta;
keltaisia tulppaaneja ja hempeitä neilikoita.
Tekisi mieli laittaa talo täyteen huonekasveja.
Tämä puutarhuri ei ole koko 
talvettomana talvikautena malttanut 
oikein irrottautua puutarhasta,
vaan puutarha lehdet- ja kirjat on 
pyörinyt usein käsissä.
Liekkö se johtuu siitä, kun sitä kunnon 
talvea; lunta ja pakkasta ei ole ollut.
Onhan niitä nyt jo lupailtu, mutta
vaikka vähän talvesta pääsisikin nauttimaan,
niin kohta jo posti kantaa uusia siemen kuvastoja,
niin uuden puutarha kauden alku on jo oikeasti käsillä.
Mutta mitäpä sitä asiaa unohtamaan, kun se on ihan terapiaa.

Odottelen tässä vielä joululahjaani saapuvaksi;
uusi kamera, uuden tekniikan opettelu hiukan 
hirvittää, mutta ehkä yrityksen ja erehdyksenkin kautta 
pääsen ottamaan hienoja kuvia ympäröivästä maailmasta.
(nämä kuvat vielä vanhalla kuvauslaitteella)

Eilen nähtiin oikeasti auringon paistavan hetki,
oltiin autolla liikkeellä, onneksi hiljaisella 
kylätiellä, niin saattoi oikein hidastaa vauhtia 
ja jäädä tuijottamaan outoa valoilmiötä.

2 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...