torstai 7. marraskuuta 2013

Lokakuulta



Lokakuulla kävimme mieheni kanssa kahdestaan reippailemassa
 Pyhä-Häkin kansallispuiston vanhoissa metsissä.
Ensimmäinen kerta tuolla ja upea suosittelemisen arvoinen paikka.
Minulle hienoimmat kohtaamiset olivat lukuisat kelopuut, 
vanhat elävät puut; kuvassa paikan vanhin 370 vuotias,
vanhat metsäpalon jäljet ja laajimmat suot joilla olen käynyt.

***
 Tein Ruohonjuuresta tilauksen,joka lähti liikkeele kysilakoista;
Itse en juurikaan lakkaile ja muutenkaan en hirveämmin
kosmetiikkaa käytä ja niissäkin valitsen lunnollisempia vaihtoehtoja, mutta tyttäret tykkäävät maalailla kynsiään aika ajoin
ja tuskin kosmetiikan käyttöä pystyn  rajoittamaan heillä
tulevina vuosina, tyrkytän heillekkin sitten luonnonlisempia
vaihtoehtoja.
Monet lakat haisee ihan tolkuttoman pahalle, 
joten sokkona ajattelin testata miten näitten luonnollisempien laita on (kynsilakka voi olla 85% luonnollisista aineista)
Tilaamani Benecos-kynsilakat eivät sisällä tolueenia, kamferia, ftalaatteja tai formaldehydiä.
No oli niissä siedettävämpi tuoksu, ei niin pistävä,
ne menee joululahja paketteihin.

Lisäksi tilasin ihan päivittäis tavaroita; astianpesuainetta, sampoota ja hammastahnaa. Pakettiin lahjana oli laitettu suloisia minisuklaalevyjä ja kuivattuja omenarenkaita.
***

Tähän aikaan vuodesta suosittelen kaikille
tarinoiden ystäville mystiikkasta, perinteistä ja luonnosta 
tunnelmansa ammentavaa sydämellistä satua Untusta: 
Untu ja sydäntalven salaisuus.

Toisessa kuvassa kirpikseltä löydetty kirja,
sydämellinen tarina sekin; ystävyydestä, 
miten vaikka puukin voi olla ystäväsi. 
Suloinen kuvitus vanhassa kirjassa.
***
Toivoisin; 
näkeväni haalean auringon puidenlatvoissa useammin,
tähtitaivasta, pientä pakkasta, hiukan lunta valaisemaan
valamaan fiilistä loppu vuotta kohti.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...